Suuri Käsityö 4/20, Sanoma Media Finland/Sanoma Lifestyle
Suuri Käsityö 4/20 -lehden kannesta huokuu värikkyys, raikkaus ja ilo, joilla se erottuu edukseen irtonumerorivistössä. Pelkistetyt ja tyylikkäät otsikot täydentävät tätä mielikuvaa. Kansi rikkoo perinteisen käsityölehden linjaa ja nostaa lehden naistenlehtimäiseksi muiden naistenlehtien rinnalle. Lehdelle numero 4 oli vuoden 2020 myydyin irtonumero. Numeroa ostettiin samalla hinnalla kappalemäärissä 125 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.
Vuoden brändilaajennus aikakausmediassa -sarja oli nyt toista kertaa mukana kilpailussa. Lukijoiden sitouttaminen, brändinlaajennuksen menestys ja teon tai kampanjan innovatiivisuus ja rohkeus painoivat arvioinneissa.
Luonnonsuojelija 2/2020
”Mahtava kuva! Sai hymyn huulille.”
”Mielenkiintoinen sommittelu sekä kauniit värit.”
”Katse palasi aina tähän kanteen.”
”Hieno kuvakulmaoivallus sympaattisesta kaverista.”
”Freesi värimaailma, selkeät tekstit, luontoaihe, saukon puhutteleva katse ”
"Saukon elämänkerta on parasta iltalukemista!”
Vuoden kansi -sarjan yleisöäänestys helmikuun 2021 ajan Editkilpailun sivustolla keräsi yhteensä yli 7600 ääntä. Voittaja, Luonnonsuojelija 2/2020, kiilasi ykköspaikalle lähes alusta alkaen. Peräti 1 530 äänestäjää valitsi sen suosikikseen.
Vuoden juttu -sarjoissa haetaan toimitusten onnistunutta yhteistyötä. Juttu on eri tekijöiden suorituksia, synergiaa ja ongelmanratkaisukykyä parhaimmillaan ja enemmän kuin osiensa summa. Jutun tekemisessä on voinut olla mukana myös freelancereita. Tämä kilpailusarja on Editkilpailun suosituin. Ehdotuksia palkittavista tuli yhteensä 86.
Toimittaja Mikael Vehkaoja, valokuvaaja Vesa Ranta, visuaalinen toimitussihteeri Teemu Heinilehto, editori Jenny Jännäri
Ajankohtainen, laaja ja monipuolinen juttu yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta, joka on rinnastettavissa moneen vastaavan muutoksen kourissa olevaan seutukuntaan. Sujuvasti etenevään tekstiin on sisällytetty monta eri näkökulmaa ja haastateltavaa. Havainnollisessa toteutuksessa näyttävät kuvat ja grafiikat tuovat paljon lisätietoa. Jutun verkkototeutuksessa on hyödynnetty digitaalisuuden mahdollisuuksia muun muassa interaktiivisella kartalla. Inhimillinen talousjuttu.
Ruokatoimittaja Christina Aaltio, AD Taru Castrén, toimituspäällikkö Sanna Tyry, kuvaaja Tuomas Kolehmainen, kuvausjärjestäjä Kirsten Reuter
Perinteiseen ruokajuttuun on saatu uusi lähestymistapa, jossa yhdistyvät vaivattomasti uusimmat kansainväliset trendit ja lukijoiden rakastamat klassikot. Raikas kokonaisuus, jonka ideoita tekee mieli kokeilla. Riemukas värimaailma istuu mainiosti valmistujaisteemaan. Ruoat ja sisustus pursuavat yksityiskohtia, mutta esillepano on silti huoliteltu. Viimeisteltyjä kuvia kestää katsoa pidempään.
Toimittaja Kaisa Hako, valokuvaaja Paula Kesäläinen, tyyli Juuli Hakkarainen, data Rami Paasovaara, vastaava tuottaja Leila Mehto, AD Leena Majaniemi, toimituspäällikkö Sanna Suokko, sisältöpäällikkö Sara Malmberg)
Jutussa, johon on kirjoitettu talteen dramaattisen ruokavuoden historia, näkyy erittäin huolellinen detaljeihin paneutuminen. Kattavasti käsitelty aihe saapohtimaan omaa kulutuskäyttäytymistä vuoden aikana. Sujuvan tekstin ja tarkkojen lukujen rinnalle nousevat dramaattiset kuvat, jotka ilmentävät näyttävällä tavalla dataa ja johtopäätöksiä vuoden ilmiöistä. Rohkea kokeilu!
Toimittaja Terhi Mäkinen, toimitussihteeri Teijo Kuusela, AD Pia Hietamies, kuvaajat Jari Lifländer, Harri Nurminen, Liisa Takala ja Pia Inberg
Lämmöllä kirjoitettu ja kuvitettu juttu on koskettava ja pitää otteessaan loppuun asti. Vaikea aihe on käsitelty taitavasti, ujostelematta ja suurentelematta. Aiheeseen on tuotu erilaisia lähestymiskulmia, joiden sisältämä ammatillinen tieto on arvokasta myös alan opiskelijoille. Selkeät ja havainnolliset kuvat ja levollinen taitto täydentävät kokonaisuutta, joka jättää vahvan tunnejäljen.
Vuoden kuva aikakausmediassa -sarja on myös erittäin suosittu kilpailusarja. Kolmeen erityyppiseen sarjaan ehdotettiin voittajaksi 74 kuvaa tai kuvasarjaa. Painopiste tuomariston arvioinneissa on siinä, miten kuva/t tuo jotain lisää julkaistuun juttuun.
”Arto O. Salonen”, valokuvaaja Aleksi Poutanen, E>-lehti
Vahvan henkilökuvan toteutus täydentää hienosti jutun tekstiä, jossa haastateltava luo ajatuksillaan ja sanoillaan toivoa tulevaisuuteen. Kuvattava on saatu heittäytymään dramaattisten värien ja valojen avulla rakennettuun rooliin heikompien puolustajana. Kuvan tekemisessä on nähty paljon vaivaa kuitenkaan tekemättä kuvasta liian teennäistä. Ajattomuus ja paikattomuus lisäävät katselukertoja.
”Normaalia verta”, valokuvaaja Sanna Lehto, Demi
”Normaalia verta”, valokuvaaja Sanna Lehto, Demi
”Normaalia verta”, valokuvaaja Sanna Lehto, Demi
”Normaalia verta”, valokuvaaja Sanna Lehto, Demi
”Normaalia verta”, valokuvaaja Sanna Lehto, Demi
”Normaalia verta”, valokuvaaja Sanna Lehto, Demi
Teknisesti upeasti toteutettu kuvasarja on kauniisti rakennettu kokonaisuus, johon tietty lavastuksellisuus sopii. Tabuaihe, kuukautiset, on normalisoitu visuaalisesti vahvalla, jopa erehtymättömällä tavalla. Ilman harmonisia ja samalla hätkähdyttäviä kuvia juttu olisi katteeton. Sarja on kuvajournalismia parhaimmillaan: taidetta, merkitystä, sanomaa ja tunteita.
"Tapaus haahka”, valokuvaaja Heikki Eriksson, Suomen Luonto
"Tapaus haahka”, valokuvaaja Heikki Eriksson, Suomen Luonto
"Tapaus haahka”, valokuvaaja Heikki Eriksson, Suomen Luonto
"Tapaus haahka”, valokuvaaja Heikki Eriksson, Suomen Luonto
"Tapaus haahka”, valokuvaaja Heikki Eriksson, Suomen Luonto
"Tapaus haahka”, valokuvaaja Heikki Eriksson, Suomen Luonto
"Tapaus haahka”, valokuvaaja Heikki Eriksson, Suomen Luonto
"Tapaus haahka”, valokuvaaja Heikki Eriksson, Suomen Luonto
"Tapaus haahka”, valokuvaaja Heikki Eriksson, Suomen Luonto
"Tapaus haahka”, valokuvaaja Heikki Eriksson, Suomen Luonto
"Tapaus haahka”, valokuvaaja Heikki Eriksson, Suomen Luonto
"Tapaus haahka”, valokuvaaja Heikki Eriksson, Suomen Luonto
Kuvareportaasi sisältää monia eri ulottuvuuksia; se on perinteisen reportaasin ytimessä lähtien pienistä yksityiskohdista ja edeten laajempiin ja uudenlaisiin kuvakulmiin. Kuvat tukevat vahvasti tekstiä ja vievät samalla myös kulissien taakse. Sarja yksinäänkin on oma kertomus, joka välittää viestiä uhanalaisesta lajista.
Nuoren yleisön tarpeista ja toiveista syntynyt sadan journalistisen jutun kokonaisuus on yhteiskunnallisesti vaikuttava ja ajankohtainen kampanja nuorten mielenterveyden tueksi. Kohderyhmää lähestyttiin sekä lehden erikoisnumerolla että useiden muiden kanavien kautta tavalla, joka puhuttelee, ohjaa avun äärelle ja ottaa mukaan keskusteluun aiheesta. Keskeiset tavoitteet, vuorovaikutteisuus ja nuorilta nuorille -näkökulmat, on huomioitu muun muassa nuorten omien kertomusten kautta.
Vuoden brändilaajennus aikakausmediassa -sarja oli nyt toista kertaa mukana kilpailussa. Lukijoiden sitouttaminen, brändinlaajennuksen menestys ja teon tai kampanjan innovatiivisuus ja rohkeus painoivat arvioinneissa.
Juhani Karila, Image
Toimittajan tarkkanäköisyys itsensä ja ympäristönsä havainnoijana tekee tutuista asioista tuoreita. Hän pystyy henkilökohtaisen kautta selittämään ja jopa tarjoamaan osaratkaisua isoihin ilmiöihin. Hurmaava, uniikki ja persoonallinen tarinanrakennus avaa ajankohtaisia ilmiöitä tavalla, joka kutsuu esiin lukijan omia kokemuksia. Karilalla on erinomaisen toimittajan kaikki ominaisuudet: tietopohja, terävä analyysi, omakohtaisuus, elämyksellisyys ja liikkuvuus ajassa.
Vuoden toimittajan jutut: Juhani Karila ja hänen lapsuusystävänsä Vesa Martin alkoivat jo nuoruusiässä kasvaa erilleen. Silti he ovat yhä ystäviä.
Pelkään, että hänestä tulee toisenlainen kuin minä
Sarja on ollut mukana kilpailussa ihan alusta, vuodesta 2005 alkaen. Palkittaviksi ehdotetuilta toimittajilta edellytetään kilpailuun kaksi erityyppistä tekstiä osoituksena kirjoittajan taidoista. Kilpailukriteereiden mukaan toimittaja jäsentää sisällön perustellusti ja hyödyntää tarvittavia taustatietoja, eivätkä hänen luomansa sisällöt jätä lukijaa kylmäksi. Vuoden 2020 kilpailuun tuli 39 ehdotusta palkittavasta toimittajasta.
Aikakausmediaan kuuluu jäsenkustantajien ja -julkaisijoiden tuottamina yleisömedioita, ammatti- ja järjestömedioita sekä asiakasmedioita. Jokaisella näistä on oma sarjansa. Palkittavat ovat ammattitaidolla ja laadukkaasti toteutettuja ja kohderyhmiään puhuttelevia kokonaisuuksia.
Vuoden ammatti-ja järjestölehti:Siirtolapuutarha
Vuoden ammatti-ja järjestölehti:Siirtolapuutarha
Vuoden ammatti-ja järjestölehti:Siirtolapuutarha
Lehden toimituksella on selkeästi syvä ymmärrys omasta kohdeyleisöstä, sen kehityksestä ja tarpeista. Vuonna 2020 uudistunut lehti on sisällöltään ja taitoltaan lukijoidensa näköinen; se on monipuolisesti ajankohtainen, asiantunteva ja sisältää paljon hyödyllistä tietoa. Lehden yleisilme on paperia ja käytettyjä kasvivärejä myöten brändiä tukeva. Tehdyillä muutoksilla on huomioitu uuden, nuoremman lukijakunnan kiinnostus siirtolapuutarhamaailmaan.
Vuoden asiakasmedia: Hippo
Vuoden asiakasmedia: Hippo
Lasten Hippo-lehti antaa vanhemmille mielikuvan vastuullisesta ja ihmisläheisestä toimijasta. Se on pankin asiakkaille lisäarvoa tuottava palvelu, jonka kautta tavoitellaan, vanhempien suostumuksella, uskollisia ja tulevaisuudessakin sitoutuneita asiakkaita. Lehti tarjoaa lapsille onnistumisen elämyksiä, kehittävää ja hauskaa puuhaa sekä hyödyllistä tietoa, jota voi yhdessä vanhempien kanssa pohtia. Raikas visuaalinen ilme näkyy myös uudessa Hippo.fi -verkkopalvelussa.
Vuoden yleisömedia: Trendi
Vuoden yleisömedia: Trendi
Vuoden yleisömedia: Trendi
Vuosi 2020 oli Trendille erittäin onnistunut; se kasvatti ainoana naistenlehtenä lukijamääräänsä, irtonumeromyynti ylitti myyntitavoitteet useasti vuoden aikana ja Instagram-tilin seuraajamäärissä tehtiin ennätyksiä. Lehden sisältöön ja kuviin on tuotu onnistuneesti lukijoiden moninaisuus. Erinäköisiä, -taustaisia ja -ikäisiä henkilöitä on esitelty omana itsenään. Juttujen yllättävät näkökulmat nostavat esiin ilmiöitä, jotka vasta kuplivat pinnan alla.
Vuoden aikakauslehtimainostaja Essity Finland
Vuoden aikakauslehtimainostaja Essity Finland
Vuoden aikakauslehtimainostaja Essity Finland
Essity Finland on pitkän linjan aikakausmediamainostaja, joka uskoo aikakausmedian voimaan. Vuonna 2020 Essity säilytti mainospanostuksensa aikakausmedioihin lähes ennallaan vallitsevasta tilanteesta huolimatta. Mainostaja on tavoittanut kohdeyleisönsä onnistuneesti pitkäjänteisellä näkyvyydellä lehtien määräpaikoilla esimerkiksi Libresse-, Tena- ja Libero-brändeillä sekä näytejakelun avulla. Printin lisäksi Essity on hyödyntänyt aikakausmedioita monikanavaisesti digissä ja natiivissa.
K-Rauta: Repäise
K-Rauta: Repäise
K-Rauta: Repäise
K-Rauta: Repäise
K-Rauta: Repäise
K-Rauta: Repäise
K-Rauta: Repäise
Oivaltava mainossarja inspiroi, vahvistaa ostoaietta ja jättää vahvan muistijäljen tarjoamalla lukijalle konkreettista tekemistä. Erikoisratkaisu hyödyntää erinomaisesti naisten- ja sisustuslehtien lukijoiden tapaa leikata ja repiä inspiroivia sivuja talteen. Laadukkaasta toteutuksesta huokuu ymmärrys suomalaisten sisustustottumuksista, joiden muutoksiin mainokset vetoavasti tarttuvat.
K-Rauta: Repäise
Kampanja pohjautuu vahvasti kohderyhmän ja median ymmärtämiseen ja välittää selkeän, aktivoivan viestin. Aikakauslehtimainoksissa hyödynnetään lehden pintaa onnistuneesti ja luovalla tavalla. Kampanjan kustannustehokkuus ja mainosten huomioarvot olivat aikakausmedioiden vastaaviin toteutuksiin verrattuna erittäin hyviä, joten panostus erikoisratkaisuun ja laajaan näkyvyyteen aukeaman mainoksilla kannatti.
